Kuvatukikuvat ruotsin tunnille

Ajattelin ottaa käyttöön visuaaliset kuvatuet oppitunnin rakenteen hahmottamiseksi oppilaille. Alkuopetuksessa kuvatuet ovatkin paljon käytössä, mutta varmasti osa yläkoulunkin oppilaista  hyötyy tuntirakenteen ennakoimisesta. Samalla tuntiin liittyvä sanasto kertautuu ja useampi hyötyy ruotsiksi annettavista ohjeistuksista. 

5 helppoa aktiviteettia kielten tuntien loppuun

Aina toisinaan tuntien loppuun tarvitaan jokin pieni aktiviteetti, joka vaatii mahdollisimman vähän valmisteluja. Toisinaan näytän jonkun pienen videopätkän, mutta mukavampia ovat sellaiset, joissa oppilaat pääsevät itse osallistumaan. Olen tähän listannut tällaisia lyhyitä aktiviteetteja, jotka eivät vaadi valmisteluja (tai todella vähän)

1. Neljän kentän kisa.

Oppilaat jakavat vihkon sivun neljään osaan, jotka he otsikoivat esim. 1) maa 2) adjektiivi 3) eläin 4) jotain, mikä mahtuu taskuun jne. Opettaja antaa kirjaimen ja oppilaat koittavat keksiä jokaiseen lokeroon kohdekielellä sanan, joka alkaa tällä kirjaimella. Nopein voittaa.

2. Perinteinen sanamato. 

Motivoi varsinkin, kun sanavarasto kohdekielellä ei ole vielä kauhean iso. Ysin heikommatkin ruotsin opiskelijat innostuivat tästä, kun huomasivat, että tietävätkin heittää monia sanoja madon jatkoksi. Englannin tunnilla sama tuskin motivoisi, sillä haastetta ei enää ole. 

3. Babadum.com

Sivusto, jolla voi viiden eri pienpelin avulla harjoitella useaa eri kieltä. Pienemmille oppilaille sopii myös kehollisuuden yhdistäminen. Esim. Nosta oikea/vasen käsi (jos uskoo oikean vastauksen olevan ylärivillä) tai oikea/vasen jalka (jos alarivillä). 

4. https://www.chuckdillon.net/color/ 

Chuck Dillonin kuvia, joissa tapahtuu paljon. Kuvia saa isonnettua koko näytön kokoisiksi Ctrl ja + -näppäimillä. Oppilaat voivat keksiä kuvista sanoja tai lauseita, jotka tietävät kohde kielellä.

5. Ajatusten luku.

Luokka jaetaan pienempiin ryhmiin (n. 5 oppilasta). Vastaukset kirjoitetaan omiin vihkoihin. Opettaja sanoo jonkun sanan, esimerkiksi a baby. Kaikki kirjoittavat vihkoihinsa englanniksi jonkun sanan, joka tästä opettajan sanomasta sanasta tulee ensimmäisenä mieleen (tai minkä ajattelee muille tulevan ensimmäisenä mieleen). Kun kaikki ovat kirjoittaneet, ryhmäläiset tarkastavat vastaukset keskenään. Jos ryhmästä esimerkiksi kahdella on sama vastaus, saavat kumpikin kaksi pistettä (jos kolmella, kaikki kolme saavat kolme pistettä jne.) Vaihtoehtoisesti voidaan leikkiä joukkueittain eli ryhmä kerää pisteitä itselleen ja lopuksi katsotaan, mikä ryhmistä sai eniten pisteitä. Oppilaille on hyvä sanoa, että vastauksen voi antaa myös suomeksi, jos sana ei tule mieleen kohdekielellä.

9.lk ruotsi: Kielioppimoniste: Någon - Ingen

 

Pohjoismaisten kielten vertailu

 Biologian opettajalta sain vanhan kalenterikuvan Islannin lunnilinnuista. Viiden linnun kokoontuminen suorastaan huusi puhekuplia pohjoismaisilla kielillä. Netistä oli vaikeuksia löytää suoraan kuvaan sopivia helppoja fraaseja kaikilla kielillä, joten hieman joutui hyödyntämään myös Google Translatea. Laitan alle lauseet tekstimuodossa niin ne voi tarvittaessa kopioida "omaan teokseen". 

Suomi

Huomenta! Mukava tavata! Tulen Suomesta. 

Ruotsi

God morgon! Trävligt att träffas! Jag kommer från Sverige. 

Norja

God morgen! Hyggelig å treffe dere! Jeg kommer fra Norge. 

Tanska

Godmorgen! Hyggeligt at møde jer! Jeg kommer fra Danmark.

Islanti

Góðan daginn! Gaman að hitta þig! Ég kem frá Íslandi.

9.lk: 2. konditionaali

 

Ruotsin sanajärjestykseen uudet muistisäännöt

Pyrin hyödyntämään oppimateriaaleissa mahdollisimman paljon visuaalisuutta. Erilaisia kuvatukia olenkin kaivannut kielten kielioppisääntöjen tueksi. Kehittelin ysiluokkalaisille mahdollisimman mieleenpainuvat muistisäännöt sanajärjestyksiin, koska tuntui, etteivät perinteiset motivoineet heikompia oppilaita juurikaan. 

Ouluun alueen murteeseen sopivasti istui seuraava muistisääntö "Sipuli silipuksi". Siinä on sekä päälauseen että sivulauseen tärkeimmät jäsenet eli subjekti, predikaatti sekä liikkuva määre. Tarjosin myös perinteiset muistisäännöt, joissa onkin enemmän tavaraa mukana. Taitavimmat tarttuivatkin mieluummin niihin, kun selitin, että niihin tulee varmasti törmäämään jatko-opinnoissa. 

Hur mår du?

 Kyselen oppilailta aina tunnin aluksi, miten heillä menee. Kovinkaan monipuolisia vastauksia ei yleensä irtoa, joten tein tämmöisen tukikuvan vastaamista helpottamaan. Tulostin A3-kokoisena luokan seinälle.

9.lk englanti: Passiivi

 Tein oppilaille "rautalankaversiot" passiivin opiskelemisen tueksi Canvalla. Vapaasti käytettävissä!

Opiskeluvinkit

 Opetan tänä lukuvuonna paljon ysiluokkalaisia. Olen huomannut, että todella monella on hukassa kielenopiskelutaidot. Monesti me opettajat saatamme pitää itsestään selvyytenä sitä, että oppilaat itse löytävät itselleen tehokkaimmat keinot opiskella kieliä. Näin ei valitettavasti ole. Olenkin pyrkinyt oppitunneilla esittelemään erilaisia tapoja opiskella. Näiden lisäksi halusin koostaa oppilaille kattavan listauksen erilaisista vinkeistä, mihin olen itse törmännyt tai niitä käyttänyt. Listaus ei sellaisenaan sovellu kovin pienille oppilaille, paitsi runsaasti tiivistämällä. Pyysin ysejä käymään urhoollisesti vinkkilistan läpi ja merkitsemään sieltä ne vinkit, joita aikoo kokeilla ja jotka voisivat toimia heillä. 

Lista on todella pitkä, joten jaan sen näin:

Vinkkilista kielten opiskeluun

Kertaustunti pistetyöskentelynä

Tiedostan sen, että monikaan opettaja ei välttämättä ehdi työaikansa puitteissa valtaviin askarteluihin ja liimaa-leikkaa-maratoneihin. Itse olen ollut iloinen siitä, että opetan neljää 9.lk ruotsin ryhmää, joten olen pystynyt näkemään paljon enemmän vaivaa materiaalien kehittämiseen juurikin ruotsin osalta. Toivon, että tämä palvelee siten myös tulevia vuosia. 

Kokeita ennen olen pitänyt kertaavia pistetyöskentelypajoja, jolloin luokka jaetaan pienempiin ryhmiin ja sanastoa ja rakenteita harjoitellaan erissä. Toisen syksyn kerroista jouduin perumaan koronan takia, mutta ensimmäisestä kerrasta jäi hyvät kokemukset! Ja jäipähän nuo 2. kerran suunnitellut ja valmistetut materiaalit talteen seuraavaa kertaa varten. 

Tässä ideoita eri pistetyöskentelypisteisiin kielten tunneille:

1. Laminoituja fraasikortteja pöydällä 

Toisella puolella on fraasi ruotsiksi (tai englanniksi) ja toisella puolella suomeksi. Fraasit voivat olla sekaisin pöydällä eli osa voi olla suomeksi ja osa ruotsiksi tai sitten kaikki samoin päin. Pelaajien tehtävänä on kerätä itselleen mahdollisimman monta korttia. Kortin saa, kun osaa kääntää oikein kortin fraasin. Oppilas tarkistaa itse vastauksen, mutta hänen ei tarvitse kertoa muille, mikä vastauksessa meni väärin. Nyt hän tietää oikean vastauksen seuraavaa kierrosta varten. Muut pelaajat voivat kuitenkin "sabotoida" hänen aikeensa napata tuo kortti, koittamalla itse vastata oikein tuohon fraasiin. Pelissä on hyvää se, että myös heikommat oppilaat voivat pelata aktiivisesti vaikka eivät pelin alkaessa muistaisi fraasien käännöksiä. Kurkkaamalla vuorollaan jonkin kortin toiselle puolelle, hänen tulee pitää oikea vastaus mielessä ainakin tuon yhden kierroksen ajan saadakseen kortin. Oppimista tapahtuu. 

2. Muistipeli

Vaatii opettajalta aika paljon ennakkovalmisteluja, mutta samoja laminoituja kortteja voi sitten käyttää seuraavina vuosina. Idea on, että aina käännettyään jonkun kortin, oppilaan tulee sanoa tuo sana ruotsiksi. Korteissa on isolla kuva sekä suomennos sekä pienellä käännös ruotsiksi, jotta kaikki saavat tarvittaessa kuitenkin luntattua oikean vastauksen. Taitavimmat haastoivat itseään oikeasti muistelemaan sanoja ilman korttien antamaa apua. 

3. Huojuva torni. 

Huojuva torni -peliin on hyvä laittaa numerot, jotta noita samoja palikoita voi käyttää tarvittaessa useassa eri oppiaineessa. Vieressä on sanalista, jossa listattuna numerot sekä käännettävät sanat. Joku ryhmästä tarkistaa vastauspaperista. On parempi, että ryhmien vaihtuessa ei aloiteta alusta, vaan seuraava ryhmä jatkaa siitä, mihin toinen ryhmä jäi. Näin aikaa ei mene tornin kokoamiseen. 

4. Kaboom -peli

Tähän tarvitset vain jäätelötikkuja, joihin osaan on kirjoitettu Kaboom. Mulla on myös mukana Boomkah -tikut, jolloin saa varastaa jonkun toisen tikun. Lisäksi vieressä on kysymyskortteja, joihin kirjoitin kappaleiden sanoja. Kun oppilas nostaa tyhjän tikun, saa hän vastatakseen kysymyskortin. Jos hän tietää vastauksen, saa hän pitää tikun. Jos ei, tikku laitetaan takaisin. Kaboom-tikun kohdalla menettää kaikki keräämänsä tikut. Peli ei käytännössä lopu koskaan, joten on juuri toimiva tällaiseen pistetyöskentelyyn.

5. Hit the word

Laitoin yhden pisteen valkotaululle. Tein yhteensä kuusi diaa, joissa oli joko kappaleiden sanoja tai fraaseja. Yksi ryhmästä on tuomari, jolla on tuomarin paperi vastauksineen. Hän valitsee yhden taululla näkyvän sanan ja sanoo sen suomeksi. Kahden ryhmäläisen on kisattava toisiaan vastaan ja se kumpi l

lätkäisee sanaa ensin, saa pisteen. 

6. Nopparuudukko

Perinteinen ruudukko, jossa numerot 1-6 sekä ylä- että alasuuntaan. Kahta noppaa heittämällä jokainen vuorollaan saavat yhden sanan käännettäväkseen ruotsiksi. 

7. Sanajärjestyspiste

Tämä sopii melkein minkä tahansa ruotsin kokeen kertaustunnille. Sanajärjestystä kun ei voi liikaa hioa. Osalla oppilaista on suuria haasteita tunnistaa lauseenjäseniä. Olen itse kerännyt Herra Hakkarainen -ksylitolipastillien purnukoita tähän tarkoitukseen. Jokaisessa purnukassa on yhden lauseen sanat. Kortteihin on merkitty, millä sanalla lause alkaa. Purkin pohjaan on teipattu oikea vastaus. 

8. Näyttely-/alias-/piirrä ja arvaa -piste

Teippasin noppaan kolmea eri kirjainta N, A ja P. Kukin ryhmäläinen heittää vuorollaan noppaa ja pääsee joko esittämään pantomiimilla, piirtämällä tai selittämällä jonkin kappaleen sanan. Esittämistyylien muuttuminen tuo pisteelle vaihtelua. 

Ruotsin apuverbejä liikkuen

Tykkään yhdistää opetukseen visuaalisuuden ohella kehollisuutta. Tässä rytmittämällä muistisääntöloru apuverbien käyttöön. 

Myös apuverbit olivat yseillä enemmän tai vähemmän unholassa. På gång opettaa tunnistamaan seuraavat

Vill 

Ska

Måste (Behöver inte)

Får

Kan

Ysit pääsivätkin laulamaan apuverbejä Ukko Nooan sävelmään. Samalla tehtiin liikeet, jotka auttoivat mainamaan mieleen sanan merkityksen. 

Deklinaatioiden ja konjugaatioiden kertausta

 Järjestin joidenkin 9.luokkalaisten toiveesta 7. ja 8.luokan asioita kertaavia tukiopetuskertoja. Ruotsissa tuntijako on nykyään melko masentava, sillä useissa kouluissa yläasteen aikana on parikin lukuvuotta, jolloin ruotsia on vain tunti viikossa. Tällöin on todella vaikeaa pitää oppilaiden motivaatiota yllä, kun oppimiseen annetaan niin vähän resursseja. Itse opetan onnekseni nyt 9.luokkalaisia, joilla on ruotsia peräti kaksi tuntia viikossa. Moni onkin ottanut nyt ysille vähän isompaa vaihdetta silmään myös ruotsin osalta!

Sanakokeita tarkistaessani olen huomannut, kuinka moni oppilas tekee valtavan määrän "turhaa työtä" opiskellessaan sanojen taivutuksia. Jonkilaista hataraa muistikuvaa taivutuksista on, mutta ne ikään kuin opetellaan joka sanan kohdalla uudelleen. Siten sanakokeissa näkyy verbien ja substantiivien taivutuksen sekaisin. 

Titta, tittan, tittor, tittorna 

Hund, hundar, hundade, hundat.

Aijai. Toisaalta en heitä voi kyllä siitä syyttää, sillä oppimiselle ja varsinkin opitun ylläpidolle ei vain tarpeeksi ole annettu aikaa. 

Näitä kertaavia tukiopetuskertoja varten valmistin materiaalipaketin, johon yhdistin erilaisia itse tai muiden kehittämiä muistisääntöjä ja lauluja. Lisäksi annoin jokaiselle mukaan Reetta Pänkäläisen kotisivuilta löytyviä kielioppitehtäviä. Pyrin korostamaan oppilaille sitä, että vaikka jo tukiopetukseen osallistuminen on hieno asia, on suurin työ tehtävä edelleen kotonaa. Tietoa ei voi kenenkään päähän kaataa, vaikka niin kovasti sitä toivoisinkin. 

Jaan tähän yhteyteen piirtämäni kertauskuvat ruotsin deklinaatioista ja konjugaatioista. Lisäsin suurimmaksi osaksi tekstit tietokoneella, mutta näiden ulkoasu ei ole vielä sellainen, mitä toivoisin, joten teen joskus paremmalla ajalla uudet. Lisäksi kuva alkuperäisestä piirustuksesta on otettu vain kännykällä, sillä kotona ei tuolloin ollut käytettävissä skanneria. Toimivat kuitenkin paremman puutteessa! Kummatkin muistisäännöt olen lukenut joskus jostain FB:n kieltenopetusryhmästä. Pimpa - tuunata oli kirjoittajan mukaan tarkoin harkittu sana juuri yläkoululaisten kontekstiin ;) Tuntui jäävän mieleen helposti myös omille yseille.

Ruotsisuihkutusta eskareille

Pääsin pitämään 45 minuutin pituista ruotsin kielisuihkutusta viidelle eri eskariryhmälle. Vaikka minulla onkin käytynä esi- ja alkuopetuksen sivuaine, piti aluksi pähkäillä pitkäänkin suihkutuksen toteutusta. Lukutaidon puuttuessa tulee nojata pitkälti visuaalisuuteen. Netissä löytyykin paljon eri sivustoja kielisuihkutuksen tueksi. Tässä jotain käyttämiäni lähteitä listattuna:

Kielisuihkutusmateriaaleja Jyvskylästä

OPH:n leikkejä ruotsiksi

Seuraava kokonaisuus oli juurikin tuon 45 minuutin mittainen. Liitän loppuun vielä käyttämäni diaesityksen. Halusin mukaan mahdollisimman paljon draamakasvatuksen elementtejä (eri tunnetilojen ilmentämistä jne.) sekä liikunnallisuutta. Tuokio toimiikin parhaiten tilassa, jossa on hyvin liikkumatilaa. 

1. Ensin lasten kanssa juteltiin, mitä kieliä he osaavat tai mitä kieliä tietävät. Kysyin myös, sattuvatko he tietämään, missä kahdessa maassa ruotsia puhutaan. Vastauksissa kuului niin Venäjää kuin Afrikkaakin ;) 

2. Eläinlaulu ruotsiksi. Laulun sanat ja melodian löydät täältä: https://www.youtube.com/watch?v=eEdhiwqzwfk&feature=youtu.be

Lauloin ja tanssin kappaleen pari kertaa lasten kanssa. Sitten mietittiin, mitä eläimiä laulussa on mukana. Eläinten kuvat laitettiin esille. Sitten laulettiin laulua eri tavoin (laiskasti, nopeasti, pienesti, suuresti jne.). Myös ysiluokkalaiset lähtivät tähän leikkiin hyvin mukaan, kun kerran kokeilin :D 

3. Tervehdykset. Kertailtiin aluksi, mitä tervehdyksiä tietävät eri kielillä. Sitten opetin heille tervehdykset "Hej!" ja hyvästelyn "Hej då!". Musiikin soidessa (tai opettajan laulaessa edellistä eläinlaulua) lapset liikkuvat tilassa. Kun musiikki lakkaa, etsitään itselle uusi pari ja tervehditään tätä ruotsiksi. Seuraavilla kerroilla annoin jonkin tunnetilan, miten tervehtimiset tuli tehdä (yllättynyt, uninen, hidas, rakastunut, oopperalaulaja, surullinen, hiljainen, vihainen, peloissaan jne.). 

4. Numerot. Aluksi kerrattiin taas numerot esimerkiksi englanniksi. Monet oppivatkin nämä eskarin aikana. Sitten käytiin numerot läpi ruotsiksi. Ensin yhdestä kolmeen ja sitten neljästä kuuteen. Lopuksi vielä kaikki 1-6. Tämän jälkeen otettiin esiin virtuaalinen noppa. Jos eskarissa on iso fyysinen "jumppanoppa", voisi se olla myös kiva. Sanomapron nopan löydät täältä: Noppa. Opettaja arpoi numeron ja siten tehtiin esimerkiksi neljä x-hyppyä. Seuraaville numeroille lapset saivat keksiä liikkeet. Yllättävän monessa ryhmässä joku lapsista ehdotti punnerruksia ;)

5. Värit. Minulla oli leikattuna pieniä lappusia eri värisiä kartonkeja. Näytin toisessa kädessä yhtä lappua ja toisessa jotain toista. Jomman kumman näiden lappujen väristä sanoin ääneen ruotsiksi. Lasten tehtävänä oli "mutustella" sanaa ja arvata kumpi väri on kyseessä ja nostaa sen puoleinen jalka ylös. Siis ikään kuin viitata sen puoleisella jalalla. Moni hoksasi yhteyden englannin kielisiin värisanoihin (Blå - Blue). 

6. Kom hem alla mina barn. Tämä leikki oli myös hitti. Aluksi käytiin läpi vuorosanat. Minä kerroin olevani talossa ja juuri saanut ruoan valmiiksi. Lapset ovat ulkona leikkimässä, joten huudan heille  "Kom hem alla mina barn!". Lapset huutavat kysyen "Hur då?". Silloin näytän apukuvan avulla, millä tavalla heidän tulisi tulla kotiin: "som en kyckling!". Muita en apa, en formell ett bil, en mus, en fågel, en pingvin...

7. Viimeisenä varsinaisena aktiviteettina oli ruotsinkielisiin sarjakuva- ja lastenkirjahahmoihin tutustuminen. Diaesityksessä oli näkyvillä erilaisia lapsille tuttuja hahmoja, joiden luoja on alunperin ruotsinkielinen. Käytiin hahmot aluksi läpi suomeksi. Sen jälkeen sanoin jonkin näistä ruotsiksi ja lasten tehtävänä oli arvata, mikä oli kyseessä.

8. Lopuksi annoin lapsille heidän "ensimmäisen ruotsin läksynsä". Olin etsinyt esim. Astrid Lindgrenin sivuilta ilmaisia värityskuvia. Tähän sai myös menemään hiukan tuota varattua aikaa, jos jonkun ryhmän kanssa oltiinkin liian aikaisin valmiita. 

Linkki diaesitykseen

Joululoman jälkeinen tehtävä ruotsin/englannin tunneille

 Tein omat versioni perinteisestä Find someone who.../ Hitta någon som... -tehtävästä. Oppilaat kiertävät luokassa keräten luokkakavereiden joukosta mahdollisimman monta eri nimeä. Toimii varmasti eri luokka-asteilla! Kutosille englannin versio oli oikein sopiva, koska tehtävässä tulee muuttaa verbi imperfektistä perusmuotoon. Imperfektejä olikin harjoiteltu ja kertailtu juuri syksyllä. 

PDF-linkki ruotsin versioon: Hitta någon som...

PDF-linkki englannin versioon: Find someone who...

Pdf-versiossa kaksi samaa kuvaa peräkkäin, sillä oli kätevää tulostaa kaksi ruudukkoa samalle paperille (paperinsäästö ;))